perjantai 19. huhtikuuta 2013

Sataa sataa ropisee



Sataa, ja kyllä, ihan joka päivä! Lumet on saaneet kyytiä, pellotkin on jo ihan paljaat. Pihalla on vielä vähän lunta: siinä voi aamuisin putsata nassun, varmasti virkistää! Tietkin on ihan kurassa ja monttuja siellä täällä, joku kelirikko kuulemma.

Nytkin sataa, onneksi ehdittiin juuri sisälle metsälenkiltä. Päivällä kyllä kastuttiin, kun sadekuuro yllätti.

Aurinkoisempaa viikonloppua ja ensi viikkoa toivoen!

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Puolikuuta peipposesta




Tänään iltapäivällä oli ihan täydellinen ulkoiluilma! Sen olivat huomanneet muutkin: kotitiellä oli oikea "ruuhka". Oli koiranulkoiluttajaa, sauvakävelijää, pyörälijää. En siis voi olla väärässä, mainio sää!

Samaa ei voi sanoa eilisestä vesisateesta. Tai tihkusadetta se oli, mutta kaikki sade on minun mielestäni liikaa. Eilen kyllä nenä vei, kaupungissa on niin paljon hajua. Kotona en olisi suostunut pihaa pidemmälle. 

Ja ai niin, enää puoli kuukautta kesään, minä näin tänään peipposen! Ja kissankin näin, se kyttäsi oravaa... Ajoin sen pois ja valtakunnassa oli taas rauha!


sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Eilen kevät, tänään talvi (ja testissä peticure)

Eilen oli niin nätti ja keväinen päivä. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti. Lumi hupeni kovaa vauhtia ja vesi tippui räystäiltä. Ensimmäinen perhonenkin tuli bongattua. Äsken mennessäni ulos järkytyin syvästi: talvi oli tullut takaisin! Ulkona leijailee valtavia lumihiutaleita, yh! Ei hyvä juttu laisinkaan moinen myrskysää...


Minä eilen:



Tänään, vajaa tunti sitten:



Lopuksi vielä "emäntä testaa": testissä akkukäyttöinen Peticure- kynsien hiomalaite.


Yllytyshulluna ja ihan kokeen vuoksi ostettu masiina toimi paremmin kuin odotetin. Eikä ollut hinnalla pilattu: laite ja pussillinen vaihtorullia lähimpään postiin toimitettuna alta kolmenkympin. Pienemmän, patterikäyttöisen saa vieläkin edullisemmin.

Aluksi laite tuntui aika isolta ja kovaääniseltä, mutta loppujen lopuksi se olikin ihan helppokäyttöinen ja muutaman kynnen jälkeen se alkoi jo tuntua näppärältä kapistukselta. Ei enää kynsisaksia pakenevaa ja sylissä potkivaa ranskanbulldoggia! Lopputuloksena oli siistit, sileäreunaiset, lyhyet kynnet ja syliin nukahtanut ranskanbulldoggi.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Keväisin terveisin!

Blogin ulkoasun päivitys käynnissä! Ei tarvitse pelästyä, jos näyttää välillä ihan kummalta...

Kevät tulee ja rapa roiskuu! Pikkutiet ovat vielä ihan peilijäässä, mutta hiekkatiet ihan mutavelliä: kurastuminen siis taattu! Ei kiva... Kurastuminen tietää suihkua ja suihku on yhtäkuin vesi. Ja vesi on tietysti märkää ja inhottavaa, kuten kaikki tietää: ei lainkaan kiva juttu siis. Eikä armoa tipu, vaikka yritän seistä suihkun nurkassa niiiiin surkean näköisenä, kuin ikinä osaankaan. Aina kastellaan masu.

Töölössä ei ollut kuraista, kun siellä viime viikolla mummun, papan ja Sofian kanssa piipahdettiin. Kävin papan kanssa läheisessä Sibeliuksen puistossa kävelemässä. Ja törmättiin me siellä yhteen kivaan lapinkoiraankin. Töölön sairaalan kohdalla eräs mies varoitti kohteliaasti mummua jalkakäytävän liukkaudesta ja kysyi sitten sen jälkeen Sofialta "Oliko tuo ranskanbulldoggi?" En minä sitä kuullut, kun viiletin papan kanssa mennä jo toiseen suuntaan kovaa vauhtia kaupunkihajuja nuuskuttelemaan, mutta Sofia vastasi, että onhan se. Setä sanoi "että on vaan niin makean näköinen, että voisi kakun päälle laittaa!" En sitten tiedä mitä Sofia sille sitten vastasi, mutta toivottavasti sanoi, ettei minua saa syödä! "Kakunkoristeeksi" perhe sitten minua loppuviikon kutsuikin...

Lopuksi vielä muutama pelikuva.