maanantai 18. marraskuuta 2013

Tyyntä myrskyn edellä

Lauantai ennen Eino- myrskyä oli aivan mahtava ulkoilupäivä! Aurinkoinen sää ja raikas ilma, mikäs sen parempi tapa nauttia siitä, kun lähteä vähän metsään jälkiä haistelemaan. Nenä vei taas, kuten niin monina muinakin kertoina, joen varrelle: siellä käy peurat ja muut metsän asukit juomassa, joten jälkiä ja tutkittavaa riittää. Yllätimpä minä kerran ison hirvenkin sieltä, onneksi oli joki välissä ja hihna sillä hetkellä valjaissa kiinni, tuumi emäntä.


Tällä kertaa ylitettiinkin jokeen laskeva puro ja lähdettiin tutkimaan ihan vieraita reittejä. Ihan tarkka sijaintimme ei ollut selvillä, mutta samaa polkua takaisin seuraamalla päädyttäisiin takaisin joelle, jos ei mitään tuttua tulisi vastaan. Ja samaa polkua sitten tulimmekin takaisin, kun kello alkoi uhkaavasti lähestyä neljää ja hämärä hiipi pikkuhiljaa tiheään metsään. Ja ehdittiinhän sen reilun parin tunnin aikana jo aika pitkä lenkki kiertääkin! Onneksi iso, komea kuu-ukko nousi valaisemaan kolmen kulkijan kotimatkaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti