Emäntä epäili tänään, että onkohan meillä tuholaisongelma. Minähän en semmoisista tuhoamisjutuista paljoa ymmärrä, kun en moista harrasta, olen pienestä saakka jättänyt muiden tavarat rauhaan. Joskus (tai no aika monesti) olen kyllä jotain kähveltänyt, mutta palautan aina saaliin ehjänä takaisin lunnaita vastaan.
Moinen epäilys sai ilmeisesti alkunsa, kun emäntä huomasi minun ruokapakettini kyljessä reiän. Ja ison reiän. Sattumoisin kokoa ranskanbulldogin pää. Emäntä epäili, että mahtoi olla isokin "hiiri", kun sai pienessä hetkessä joka kulmaa askarreltua. Toivottavasti se ei laita niitä hiirenloukkuja... Mä sain nimittäin sellaiselta kerran turpiin, kun kurkkasin mamman eteisessä kaapin alle kissanruoan toivossa.
Mua kyllä vähän kummastuttaa, kun emäntä sanoi, että sillä meidän "hiirellä" taitaakin olla kova nälkä, isot korvat, lyttykuono ja lyhyt häntä. Ja lukeakin se varmaan osaa, kun osasi koiranruokalaatikolle mennä. No, ehkä täällä Suomessa on sitten erilaisia hiiriä, kun kotimaassani Unkarissa. Mutta mä voin kyllä melkein vannoa, etten nähny mitään hiiriä, kun sitä laatikkoa tutkin!