tiistai 23. kesäkuuta 2015

Juhannuksen tunnelmia


Toiminnan täyteinen Juhannus takana, vaikkei mitään erityistä ohjelmaa alunperin ollut edes suunniteltuna. Aattona oli ensin sadetta, sitten vieraita ja isin synttärikakkua.

Seuraavana päivänä oli taas sadetta ja vieraita. Tällä kertaa olimme itse vierailijoina, kun suuntasimme asuntoauton nokan Vihtiä päin. Muutamat sukulaiset tuli moikattua ja toisessa paikassa iski alkuun juhannushepulit. Meno oli aluksi emännän mielestä vähän turhankin vauhdikasta, kovin se koitti hidastella mun riehakasta menoa ja pitää minut poissa keittiöstä, jossa kissan eväät huusivat nimeäni. Se kissakin oli kuulemma kotona, mutta ei tullut esittäytymään minulle. Emäntä sanoi, että ehkä parempi niin.

Kotimatkalla oli evästauon paikka ja teimme pikaisen pysähdyksen huoltoasemalle. Koska ovessa oli koiran kuva ja punainen rasti päällä, oli minun jäätävä vähtimaan autoa. Mutta mikäs siinä, kun on mielenkiintoiset maisemat ja sohvakin. Vahdittavaa rittiikin, kun viereen pysähtyi täysi bussi savuavine jarruineen. Siinä porukassa riitti tarkkailtavaa ja mahtoi heitäkin huvittaa, kun astuessaan bussista, näkivät he ikkunassa vastapäätä komean naaman ja isot korvat.

Tänään satoi, huomenna sataa... Joko riittäis?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti