keskiviikko 19. elokuuta 2015

Viihdettä kerrakseen

Viime viikosta ei vauhtia puuttunut. Lämpö helli ja kelit suosi, fiilikset siis korkeella. Täydellistä! Kun kelit on kohdillaan, niin on mukava vähän reissata. Heitetään ilmaan ajatus, että mites olis, poiketaanko postireissulla uimaan? Joo, mennään vaan! Kuplan nokka kohti tuttua uimapaikkaa, aarretta metsän keskellä.


Ja ranta taas ihan tyhjä, lapsiperheen riemunkiljahduksia kuului niemen takaa, mutta ei se meitä häirinnyt. Hyvin mahduttiin ahventen sekaan mä ja emännät. Kahlailin ja pyörin nautiskellen, mutta pistettiin mut ihan uimaankin sekä liiveillä että ilman.

Onnistuneen uimareissun jälkeen emäntä levitti pelastusliivin, pannan ja pyhkeet kotona narulle kuivumaan. Mutta missä on minun uimalelu? Melkein uusi ja hieno kelluva ankka? Yksi niistä, joissa on vielä ehjä vinku. Ei löytynyt autosta, eikä kassista lelua. Huolimaton emäntä oli siis jättänyt vinkuankan yksin uimaan. Kotiväki lähti asioille tunnin päästä ja minä jäin mököttämään kotiin. Ensinnäkin oli väärin unohtaa ankka ja toiseksi vielä se, että minua ei otettu mukaan. Reissunsa aikana ne olivatkin tehneet lenkin rannan kautta ja miten riemuissani olinkaan, kun ne tulivat ankan kanssa takaisin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.


Kesän alussa ostettu pehmomökkikin on jo tuulettunut sen verran, että sen kärsi tuoda jo huvimajasta sisälle. Uuden haju on hälvennyt ja mökissä on maistunut nokoset jos toisetkin. Jos laittaisin taloon "ei mainoksia"- kyltin, säästyisinköhän "lähteekö Daci vielä iltapissalle?"- kyselyiltä yömyöhään?

Asuntoautollakin on vähän matkailtu ja pysähdyspaikoilla ympäristöt tutkittu. Välillä löytyy tosi kummallisiakin paikkoja. Tuntuu muita kulkijoita huvittavan mun vauhti. Ihmiset vaan hihittelee, kun mä paahdan täysillä paikasta toiseen. Ne ei tiedä, et sitä mennään täysillä tai ei ollenkaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti