torstai 31. joulukuuta 2015

Vuosi 2015: mitä kaikkea tapahtuikaan?

Vuoden viimeiset päivät pistävät miettimään, että mihin se vuosi taas hurahti? Muisteltiinkin siksi, että mitä kaikkea tänä vuonna puuhailtiinkaan. Tässä tiivistelmää kera aikaisemmin julkaisemattomien kuvien:


Tammikuussa emäntä reissasi Lappiin ja minä lomailin Lohjalla sen aikaa. Saimme myös yhteistyökumppaniksemme SLN Import Group Oy:n, joka on postittanut meille testattavaksi tänä vuonna erilaisia Orijen- tuotteita. Innolla odotamme myös ensi vuotta, sillä saan jatkaa koemaistelijana myös ensi vuonna. Vuoden 2015 vika eli neljäs paketti on matkalla ja sen sisältö pääsee syyniin, kunhan se löytää perille. Makutestejä siis luvassa myös vuonna 2016! 

Helmikuun aikana testailtiin ensimmäistä maistiaispakettia ja minäkin täytin 5 vuotta! Oli kunnon talvikelit ja pelloilla hankikannot!


Maaliskuu toi mukanaan aikaisempia aamuherätyksiä emännän rientäessä työharjoitteluun. Kevät tuli, lumet suli ja kulkukissat kiersi nurkissa. Siinä hajosikin yksi portti, kun niitä lennätettiin matkoihinsa... Johonkin höpsöön namihaasteeseenkin otettiin osaa ja saatiin revontuliakin ihastella ihan kotipihalta.


Huhtikuussa päivitettiin hampaiden huoltokalustoa ja tutkittiin valtakunnan maita vähän kauempana. Muutenkin nautittiin ulkoilusta ja metsässä juostiin ahkerasti sekä lenkkeilemässä että kuvaamassa. Blogissa paljastin salaisuuksiani ystäväkirja-muodossa ja topakka villakoiraneiti Almakin kävi kylässä pistäen ranskispojan pään pyörälle. Pääsin myös maistelemaan Orijenin kylmäkuivattuja
herkkuja ja ruokia, tuotteet läpäisivät makutestin kiitettävin arvosanoin.



Toukokuun aikanakin malleiltiin oikein urakalla. Päädyin poseeraamaan niin kukkasten sekaan kuin ihan studiollekin. Pääsin vihdoin emännän mukana kouluun, mutta loppukuun se sai ihan yksin käydä. Alkuinnostuksen jälkeen mun kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan lopahti, onneksi oli mukava sohva. Mukava majapaikka oli myös mun uusi pehmokoppi, joka vetää melkein vertoja emännän pedille. Ei ihan, mut melkein! Oltiin jo ihan kesäfiiliksissä ja lomakin sitten alkoi!


Kesäkuu. Ihana auringonpaiste, valoisat illat ja kesäherkut. Asuntoauto liikenteeseen ja retkeilemään. Juhannuksenakin käytiin vähän ajelulla ja sukulaisia moikkaamassa. Kesäkuussa saa vielä hetken hengailla ennen kuin hyttyset ja paarmat heräävät. Punkkeja löytyi tänä kesänä onneksi vain yksi. Kesäkuussa ei vielä uskallettu uimaan, sateet pitivät vedet sen verran vilpoisina. 



Heinäkuussa oli jo mukavemmat kelit ja uusin ranskislehti esitteli karavaanariranskiksen oman jutun. Kesäiltoina on mukava kulkea hiekkateitä ja ihastella luonnon värejä. 

Elokuun 2. päivä oli kulunut viisi vuotta siitä, kun muutin Suomeen. Aurinko hemmotteli ja sää suosi uimareissuja ja autoretkiä. Kaikenlaista lomahulinaa siis! 

Syyskuu ja syksy. Keltaiset lehdet vihjailivat lähestyvästä syksystä, vaikka lämpöä riitti. Kesän viimeiset päivät kuluivat ulkoillen ja kavereita nähden. Sänkipeltojuoksentelut kuuluvat myös vahvasti meidän syksyyn. Valkeellakin retkeiltiin ja vähän muuallakin. Posti toi maistettavaksi uutta Orijenin Tundraa ja salaa toivottiin, että lämmintä säätä vielä riittäisi. Kuka nyt sateesta ja kurasta tykkäisi?


Lokakuun pikkupakkasilla haaveiltiin hirvikärpästen tuhosta, mutta eihän niistä inhotuksista päästy eroon vielä pitkiin aikoihin. Sumuisista sänkipelloistakim saatiin vielä nauttia, eikä sadetakkiakaan tarvinnut paljoa ulkoiluttaa. 

Marraskuun lopulla saatiin viimein ekat lumet, muttei niistä kauaksi aikaa riemua riittänyt. Joulukuun alku piti ottaa rauhallisemmin, kun flunssa kiersi kotiväen läpi, mutta pöpöistä huolimatta löytyi joulukuusi ja päästiin joulunviettoon. Joulusta selvittiin mallikkaasti, enkä kahvipöydässä kerjännyt liikaa (paitsi emännän mielestä..), mutta nyt saa jo toivottaa kaikille onnea vuodelle 2016! 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Joulunajan puuhat


Joulu tuli ja meni, toivottavasti se sujui kaikilla mukavasti! Meidän joulunaika kului perheen ja sukulaisten kanssa, jouluruoalla on herkuteltu ja kynttilöitä poltettu. Kuusikin tuotiin perinteisesti olohuoneen nurkkaan ja koristeltiin tšekkiläisillä kuplavolkkarin muotoisilla koristeilla. Kinkku paistui yön uunissa ja voi mahdoton, miten hyvät tuoksut sieltä leijaili nokkaan! Piti oikein nousta nuuskuttelemaan, mutta emäntä komensi takaisin nukkumaan. Ei ole kuulemma Dacin ruoka-aika viiden-kuuden välillä yöllä...

Aattona aurinko hemmotteli kävelijöitä ja illalla komea kuu valaisi maisemaa, vaikkei valkeaa joulua saatukaan. Vasta nyt on maassa hiukan lunta ja pakkanen pakottaa pukemaan nuttua niskaan. Joulupukki toi minulle lahjaksi uuden kupin, semmoisen spiraalin mallisen, josta mun kestää syödä kauemmin. Väittävät, että mulla nykyään tapana hotkia, se ei kuulemma ole terveellistä. Mulla on jo ennestään yksi samantyylinen kuppi, mutta minkäs mä sille voin, että kun pallerot vietiin, niin nälkä tuli tilalle. 

Joulupäivänä saatiin vieraita: mummun ja papan paketista paljastui sentään pihvitikkuja ja keksejäkin sain. Kahvipyödän tarjoiluista vaadin tietysti oman osuuteni, vaikka kuulemma en saisi siellä kärkkyä... Jos nyt jouluna edes? Myös tapaninpäivänä piipahti vieraita, mutta multa evättiin tällä kertaa pääsy kahvipyötään ja sain tarjoilua vain spiraalikupistani. Sää toi mieleen parin vuoden takaisen myrskyn, jonka seurauksena olimme ilman sähköjä 80 tunnin ajan. Tänä vuonna sähköt onneksi säilyivät ja illan kruunasi vielä lumisade. Tämmöinen pikkupakkanen on kyllä mun mieleen!


Ennen joulua käytiin pikaisesti pyörähtämässä Kasvihuoneilmiössä. Se onkin aika jännä paikka ja mahtavaa, kun mäkin pääsen sinne seikkailemaan. Nuuskuttelin kovaa vauhtia eteenpäin, katsastin kaikki possupatsaat tarkkaan ja kurkkasin vielä kanikonttorin pupuasukkaatkin. Varsinaisella tavarapuolella käännyttiin pikaisesti ympäri, kun emäntä pelkäsi, että onnistun kapeilla käytävillä kaatamaan jonkun kalliin antiikkipeilin tai särkemään jotain muuta. Sitten ei olis ollu herkkurahaa pitkiin aikoihin, joten ehkä ihan fiksu päätös. Pupuissa, possuissa ja puutarhakoristeissa riitti katseltavaa ja saivatpahan paikalla ruokailleet pienet hymyt kasvoilleen, kun meikäläisen tutkimusmatkaa seurailivat.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Kierrätys kunniaan: koiraruokasäkistä kassiksi!

Se oli jo viime vuonna, kun yhdessä postauksessa kyselin, että mitä mahtaa olla tekeillä. Kuvassa tiskattiin ruokapusseja. Nyt viimein voisin paljastaa, että mitä niistä syksyn aikana valmistui.

Kesän uimareissulla emäntä kaipasi uimakassia. Pyyhe, pelastusliivit ja uimalelut tarvitsivat kassin, joka ei pelkäisi vettä ja hiekkaa. Eikä kiva ulkonäkökään olisi pahitteeksi. Mieleen muistuivat talteen laitetut ruokapussit ja siitä se ajatus sitten lähti: ruokapussukat saivat uuden elämän rantakassina, kierrätys kunniaan!


Emäntä kasasi todella helpon ja yksinkertaisen ohjeen, jonka avulla voi muuttaa ison nappulasäkin kestäväksi kassiksi, vaikka et olisi paljoa ommellut!

----------------------------------------------------------------------

Roskasta rantakassiksi:

1. Pese pussi ja annan sen kuivua. Tarvittaessa voit jättää pussin ulos tuulettumaan, jos ruoasta on jäänyt hajua muoviin pesusta huolimatta.


2. Mieti, minkä kokoisen haluat kassista tehdä. Ennen kuin leikkaat, jätä kuitenkin useampi sentti kääntövaraa, niin saat kassin reunasta siistimmän näköisen. (ks. kuvat 1. ja 2.) 

3. Käännä ja ompele yläreuna. Voit käyttää teippiä apuna taitoksen paikalla pysymiseen. Ommellessa ei kannata kiirehtiä, sillä muovi on liukasta. Hidasta hiukan, niin lopputulos on siistimpi! 
(ks. kuva 3.)


Samalla kannattaa laittaa kahvat paikoilleen joko kassin sisäpuolelle tai etupuolelle. Tähän kassiin tein kahvat nylonnauhasta, jonka päät poltin sytkärillä purkautumisen estämiseksi. Kahvat kiinnitin ja taitoin kassin sisäpuolelle, käännöksen alle. Yläreunan ompelemisen jälkeen kannattaa kahvojen kohdalta ommella vielä uudestaan, varsinkin, jos kassilla aikoo kantaa jotain painavampaa. (ks. kuva 4.) 

Kahvat voi myös tehdä ruokapussista, jos sitä jää yli tai sinulla on useampia pusseja.

4.Leikkaa ylimääräiset langanpätkät pois ja sitten vain käyttöön! Muista myös palkita mahdolliset nelijalkaiset ompelija-apulaiset!


Sitten vaan kamat kassiin ja menoks!

perjantai 18. joulukuuta 2015

Kohtaamisia kuusenhakureissulla


Blogin puolellekin taas vähän herätystä, kun kotiväki alkaa vihdoin tervehtyä flunssistaan. Viikonloppuna luvassa on joulukuusen hakua ja siivousta. Viikko sitten käytiin jo kuusta katselemassa ja kuusen lisäksi löytyi myös partasuinen tyttökoira. Nähtiin ylempää rinteestä, kuinka hän löysi meidän jäljet ja lopulta bongasi meidätkin. Ensin tumma neitokainen huuteli perään ja sitten alkoi seurata. Pysähdyin sitten kyselemään, että kukas neiti oikein on, mutta hän oli kovin salaperäinen ja ujo. Kerran taisi nuuhkaista ja sitten pakeni parin metrin päähään.  Hetken hän meitä seurasi, ennen kuin totteli isännän vihellyksiä kotiin. Hauska partapurri!

Emäntä sanoo, että joulukorttikuvakin pitäisi ottaa, mutta lumihankikuvista on turha haaveilla. Joulutunnelmaa täytyy nyt keksiä jostan muualta.