Kännykän kätköistä

Kännykkäkuvia loppukesältä, mitä me tehtiin elokuussa?

Ulkoiltiin...

... matkailtiin...

... ei, Daci ei saanut ajaa...

... tehtiin vahtihommia Lohjalla...

... jossa myös ulkoiltiin sateesta huolimatta...

... vahti tarvitsi myös kunnon unet...

... kotipihallakin partioitiin...

... ja pizzaakin tarkkailin...

... mutta otettiin sitä rennostikin...

... voi kunpa lämpöä vielä riittäisi!

Tundran tuulia

Saimme taas makoisan paketin yhteistyökumppaniltamme SLN Import Group Oy:lta. Noudimme Dacin testattavaksi pussillisen Orijenin uusinta nappulaa, Tundraa. Edellisillä kerroilla olemme testanneet Orijen Adult:ia ja kylmäkuivattuja tuotteita.

Myös Tundra jatkaa Orijenin Whole Prey- sarjaa. Se tarkoittaa, että ruoka sisältää koko saaliseläimen eli 70-85 prosenttia lihaa, 10-15 prosenttia sisäelimiä ja 5-10 prosenttia rustoa ja luuta. No, miten Tundra eroaa edellisistä Orijenin makuvaihtoehdoista? Vihreään pussiin pakattu Tundra sisältää peräti kymmentä erilaista lihaa ja kalaa. Nams! Osa vanhoja tuttuja, mutta mukana myös täysin uusia raaka-aineita. Kaikki ovat kuitenkin Orijenin filosofian mukaisia: luonnonmukaista ja läheltä!

Uusia makuja tarjoavat pääraaka-aine vuohi, peura, lammas, jänis, kirjolohi, turska, sardiini ja nieriä. Mukana on myös biisonia ja ankkaa. Tundra ei sisällä muidenkaan makuvaihtoehtojen tavoin viljoja tai perunaa. Ruoan inspiraationa käytettiin Kanadan tundraa, josta monet raaka-aineista ovat kotoisin. Ruokkijaa mielyttää tieto siitä, että raaka-aineet ovat korkealuokkaisia sekä eettisesti tuotettuja. Myös tilojen ja tuottajien nimien maininta kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa herättää luottamusta. Esimerkiksi pääraaka-aineeksi ilmoitettu vuosi kasvaa Albertassa Marlawin Farmilla, jossa ne saavat rauhassa mutustella ruohoa, sinimailasta ja ohraa.

Runsaasti proteiineja ja vähän hiilihydraatteja! Tuoreet raaka-aineet lukuisine terveysvaikutuksineen! Orijen-koiranruoka ei sisällä keinotekoisia säilöntäaineita!

Orijen Tundran koostumus:
Tuore vuohi (4 %), tuore peura (4 %), tuore lammas (4 %), tuore biisoni (4 %), tuore nieriä (4 %), tuore jänis (4 %), tuore ankka (4 %), tuore kirjolohi (4 %), tuore sardiini (4 %), tuore alaskan turska (4 %), kuivattu vuohi (4 %), kuivattu peura (4 %), kuivattu turska (4 %), kuivattu lammas (4 %), kuivattu mustakitaturska (4 %), punainen linssi, vihreä herne, ankanrasva (3,5 %), kuivattu silli (3 %), kuivattu seiti (3 %), kikherne, keltainen herne, sinimailanen, merilevä, kurpitsa, talvikurpitsa, turskanmaksa (1,5 %), vuohen mahalaukku (1,5 %), vuohenmaksa (1,5 %), lampaan mahalaukku (1,5 %), lampaanmaksa (1,5 %), peuran mahalaukku (1,5 %), peuran maksa (1,5 %), porkkana, pinaatti, omena, päärynä, karpalo, kylmäkuivattu maksa, katajanmarja, ruusunmarja, voikukan juuri, mustaselja, kehäkukka, kuivattu sikurinjuuri.

LISÄRAVINTEET (per kg)
Ravintolisäaineet: E6 (Sinkki): 100 mg. Muut lisäravinteet: Enterococcus faecium NCIMB10415: 600x10^6 M CFU.

RAVINTOAINEKOOSTUMUS
Raakavalkuainen 38 %, Raakarasva 18 %, Kosteus 10 %, Hehkutusjäännös 9,5 %, Raakakuitu 5 %, Kalsium 1,9 %, Fosfori 1,5 %, Omega-6 1,8 %, Omega-3 1,4 %, DHA / EPA 0,5 % / 0,4 %, Glukosamiini 600 mg/kg, Kondroitiini 800 mg/kg.

ENERGIAMÄÄRÄ
ME = 3840 kcal/kg tai 461 kcal/250ml mitta, jossa energiasta muodostuu 40 % valkuaisaineista, 42 % rasvoista ja 18 % hedelmistä ja vihanneksista.

 ----------------------------------------------------------

Entäs koemaistajan mielipide? Emäntä yritti kuvata ulkosalla ensin kuvia avaamattomasta pussista. Salamyhkäiset kuvailut eivät kuitenkaan kauaa säilyneet salassa: koemaistaja oli saapunut.

Yrittääkö emäntä muka tutustua ruokaan ilman koemaistajaa?!?! ...

Hiekkapihan keskelle kuvausta varten asetettu pussi kiinnitti testikoiran huomion. Ruokapussit eivät Dacin mielestä kuulu yksinään emännän kanssa pihalle, joten oli syytä sännätä paikalle. Tietysti hänelle uskottuun koemaistelijan titteliin on suhtauduttava vakavasti, joten tuotteen laatu oli tarkastettava samantien. Samalla tuli testattua myös pakkausmateriaalin kestävyys. Tulos: kestävä, mutta ei täysin ranskanbulldoginpitävä.

... se ei käy ollenkaan laatuunsa. Sitä paitsi testaaja on (aina) hurjan nälkäinen ja innokas.

Sitten sisältöön. Uuden ja näppärän avausmekanismin takaa paljastui tutunnäköisiä, pienehköjä ja tummia nappuloita. Tuoksu on emännän nenään melko voimakas, muttei lainkaan epämiellyttävä. Testaajan mielestä herkullinen ja erittäin houkutteleva, suorastaan kerjäämiskatseen arvoinen! Tundran pakkauskoot ovat kooltaan hieman muita laatuja pienempiä. Esimerkiksi tämän pussin ollessa tasan 2kg, ovat Adult ja muut laadut 2,27kg.

Tämän viikon ajan on nyt kupin pohjalle kilissyt uutta Tundraa. Joka kerta koemaistaaja on putsannut kupin viimeistä murua myöten ja käynyt monesti myös tarkastamassa kupin hetken kuluttua uudelleen. Kun omistaa koiran, joka on ruokailutavoiltaan puoliksi lokinpoikanen ja puoliksi imuri, sitä toivoisi, että nappula olisi kooltaan hieman isompaa. Oikeastaan muuta moitittavaa emme ruoasta löytäneet. Pussin ulkokuori sekä sisällysluettelo miellyttää ruokkijaa ja sisältö sekä maku ruokittavaa! Raadilta siis korkeat pisteet! Kiitos Sln Import!

Orijenit näppärästi Sln Importin verkkokaupasta tai jälleenmyyjiltä ympäri Suomen!

Liebster Award

Kiitokset Army of Two- blogin Senni-Saritalle Liebster Awardista!

"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."

Liebster Awardin säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä blogaajaa ja linkitä hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Libster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.



Saamani kysymykset:

1. Mikä on parasta koiran omistamisessa? Koira on oikea hyvänmielentuoja, personal trainer ja ennen kaikkea hyvä kaveri. Koiran myötä olen myös tutustunut moneen ihmiseen, joita tuskin olisin muuten tavannut.

2. Mitkä ovat koirasi parhaat ja huonommat puolet? Reipas, iloinen ja näppäränkokoinen touhottaja. Välillä vähän liiankin jäärä...

3. Jos nyt olisit ottamassa ensimmäistä koiraasi, päätyisitkö samaan rotuun? Miksi? Luultavasti, rotu on vienyt mennessään. Ranskanbulldogin lisäksi löytyy kyllä muutama muukin rotu, joista kovasti pidän ja joita harkitsisin myös vahvasti.

4. Kuinka paljon ulkoilet koirasi kanssa päivittäin? Tavoitteena on, että vähintään pari tuntia päivässä. Jonain hirveinä myrskypäivinä voidaan huilia ja ulkoillaan vähempi, kun joskus taas vierehtää yhdelläkin lenkillä jo tuo reilut pari tuntia. Eli vähän vaihtelee, mutta pyritään tohon väh. 2 tuntia per päivä.

5. Mitkä ovat olleet suurimmat haasteesi koirasi kanssa? Ensimmäisen oman koiran kanssa kaikki on ollut "uutta ja ihmeellistä".

6. Mikä on ollut suurin saavutuksesi koirasi kanssa? Hmm, me ei oikeen kilpailla missään lajissa, niin tähän on vähän hankalaa keksiä mitään...

7. Oliko sinulla kokemusta kyseisestä rodusta, ennen kuin otit koirasi? Tämä on ensimmäinen ranskanbulldoggimme. Rodusta tiesimme kyllä jo kauan ennen kuin ajattelimme edes koiran hankkimista. Ensimmäisen kerran "törmäsimme" siskoni kanssa rotuun jo lapsina.

8. Millaiselle ihmiselle suosittelisit koirasi rotua? Määrätietoiselle omistajalle, jolla riittää aikaa ja intoa touhuta koiran kanssa. Ranskis ei ole mikään sohvaperuna ja se haluaa olla omistajansa mukana.

9. Onko koirassasi jotain mitä haluaisit siinä muuttaa? Jääräpäisyyttä löytyy (bulldoggi isolla B:llä ja sinnikäs, niin kuin kuuluukin), mutta joskus vähempikin riittäisi.

10. Mitä koirasi syö? Pääasiassa nappulaa, tällä hetkellä kotoa löytyy Orijenia ja Lukullusta. Välillä vaihdellaan merkkiä ja makua. Joskus sekaan saa lihaa tai märkäruokaa.

11. Onko koirallasi ollut terveydellisiä ongelmia? Mitä? Noin vuosi sitten piti kastroida lisäkiveksen muutosten takia ja yks varpaanväli ottaa silloin tällöin nokkiinsa kurakeleillä, mutta sen kanssa pärjätään ihan kevyellä kotihoidolla. Muuten on selvitty lähinnä rokotuskäynneillä.


---------------------------------------------------------------

Koska niin moni, jonka ajattelin haastaa, on ihan viikkojen tai kuukauden sisään tehnyt jo haasteen, niin jätän 11 blogia linkkaamatta. Jätän tähän kuitenkin 11 kysymystä, jotka saa napata, jos haaste kiinnostaa.





Kysymykset:
1. Mikä sai sinut bloggaamaan?
2. Hyvän blogin tuntomerkit?
3. Miten keksit nimen blogillesi?
4. Seuraatko monen tyylisiä blogeja vai vain tietyn aiheisia?
5. Hauskin moka tai kommellus, johon olet koirasi kanssa joutunut?
6. Tarina(t) lemmikki(e)si nim(i)en takaa?
7. Mistä varusteista et luopuisi mistään hinnasta?
8. Millainen on koirasi arkipäivä?
9. Harrastatko jotain lajia? Miksi juuri sitä?
10. Onko joki laji, jota haluaisit ehdottomasti päästä kokeilemaan, mutta et ole jostain syystä päässyt tai uskaltautunut?
11. Kuvaile koiraasi neljällä sanalla.

Syyskuun kuulumisia

Vaihtelun vuoksi suuntasimme ulkoilemaan hieman kotinurkkia kauemmas. Emäntä esitti ensin paikallista pururataa ja sieltä lähtevää metsäteiden lenkkiä. Toiseksi vaihtoehdoksi nousi Iso-Valkeen kierros. Muisteltiin hetki viime kertaista reissua Ämyrin metsiin: kovin oli kuraista metsäkoneiden jäljiltä, eivätkä viime päivien (tai koko kesän) sateet ole suoneet mahdollisuutta kuivumiselle. Kisa käytiin siis metsäkoneiden myllertämien teiden ja järvimaiseman välillä, äänet 2-0 järvimaisemalle. Valkeelle siis!

Mukavasti vierähti muutama tunti ja löytyi niitä sinisiä metsän namejakin maiskuteltaviksi. Sadekin alkoi vasta kotipihassa ja sateinen ilta meni torkkuessa.

Seuraavana päivänä jouduin pesulle jo toisen kerran tänä kesänä. Löysin lenkillä jotain ihanaa, mikä ei muiden mielestä ollutkaan niin ihanaa... Suoraa suihkuun ja valjaat pesuvatiin. Harmahtava aine x huuhdeltiin saippuan kera pois ja löyhkä mansikantuoksuksi. Supermiehekästä... Emäntä sanoi, että pääsisin huomattavasti vähemmällä, jos en pyörisi joka paikassa. Ei se kylpyuhka vaan muistu mieleen, kun löytyy jotain kivaa töhnää.

Onneksi haihtui yön aikana mansikantuoksut ja kehtasin lähteä seuraavana päivänä kuskaamaan kutuille kauroja. Niitä ei kiinnostanut bullapoika, taisi ruokakuorma vetää pidemmän korren. Ei tullut mustakaan paimenta, paras haaveilla vaan siitä hirvikoiran urasta.

Työtä ja huvia

Syksy tulee rytinällä! Sen paljasti muutaman päivän miniloma Lohjalla. Minut oli taas pestattu talonvahdiksi mummun ja papan reissun ajaksi, ilmeisesti maineeni tontinvartijana on kiirinyt kuntarajojenkin ylitse. Kesän viimeiset päivät kuluivat ulkoillessa ja kavereita nähden. Harjun polut olivat jo moninpaikoin keltaisten koivunlehtien peittämiä. Uusien hajujen lisäksi pääsin siis nauttimaan alkaneesta syksyn väriloistosta ja lämpimistä kananpaloista, joilla mummu palkitsi vahdin palattuaan kotiin.